Johdanto: Aluevaltuuston keskeinen tehtävä
Hyvinvointialueet ovat uusi taso suomalaisessa päätöksenteossa. Aluevaltuustojen tehtävänä on huolehtia koko hyvinvointialueen asukkaiden palveluista ja edusta. Tämä vastuu on merkittävä, sillä päätökset koskettavat monia elintärkeitä asioita, kuten erikoissairaanhoitoa, perusterveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluja. Samalla valtuutetut kohtaavat haasteen: kuinka tasapainoilla oman kunnan intressien ja koko hyvinvointialueen tarpeiden välillä? Tämä kysymys on erityisen ajankohtainen, kun keskustellaan esimerkiksi erikoissairaanhoidon palveluiden sijainnista ja saavutettavuudesta.
1. Aluevaltuutetun rooli: Kunnan edustaja vai alueen johtaja?
- Valtuutetun kaksoisrooli: Aluevaltuutettu valitaan yleensä omasta kunnasta, ja äänestäjien odotukset voivat painottaa paikallisia etuja. Valtuutetun vastuu ulottuu kuitenkin laajemmalle – hänen on edistettävä koko hyvinvointialueen etuja.
- Kokonaisuuden huomioiminen: Päätöksentekijän on kysyttävä itseltään: kuinka tämä päätös hyödyttää kaikkia alueen asukkaita? Palveleeko se erityisesti syrjäseutuja, joilla palveluiden saavutettavuus on jo valmiiksi heikompaa?
Esimerkki: Erikoissairaanhoidon saavutettavuus
- Keskittäminen Hämeenlinnaan voi tuoda etuja, kuten henkilöstön parempaa saatavuutta ja tehokkuutta. Kuitenkin tällainen päätös voi jättää Forssan ja Riihimäen alueiden asukkaat heikompaan asemaan. Heidän on matkustettava pitkiä matkoja saadakseen tarvitsemansa hoitoa, mikä lisää matkakuluja ja kuormittaa erityisesti iäkkäitä ja huonokuntoisia potilaita.
- Tasapuolisuus päätöksissä: Aluevaltuutettujen tehtävä on varmistaa, että myös syrjäseutujen asukkaiden oikeudet ja tarpeet huomioidaan päätöksenteossa. Tämä voi tarkoittaa kompromisseja, joissa palvelut hajautetaan alueellisesti paremman saavutettavuuden takaamiseksi.
2. Aluevaltuuston vastuu koko hyvinvointialueen edusta
- Paikallispolitiikan rajat: Kuten päätöksenteon keskittyminen Hämeenlinnaan osoittaa, aluevaltuutettujen voi olla vaikea irrottautua omien kuntiensa intresseistä. Tämä voi johtaa siihen, että pienempien kuntien tarpeet jäävät huomiotta.
- Yhteisen edun vaaliminen: Aluevaltuuston tehtävä ei ole ainoastaan edustaa äänestäjiään, vaan luoda ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko hyvinvointialuetta pitkällä aikavälillä. Tämä vaatii avointa keskustelua ja kykyä tarkastella päätösten vaikutuksia laajasti.
Esimerkki päätöksenteon haasteista:
- Jos päätöksenteko painottuu pelkästään suurimman kaupungin etuihin, muut alueet saattavat kokea jäävänsä syrjään. Tämä voi johtaa tyytymättömyyteen ja alueellisiin vastakkainasetteluihin. Valtuutettujen tulisi pyrkiä löytämään ratkaisuja, jotka huomioivat alueelliset erot ja takaavat palveluiden tasapuolisen saatavuuden.
3. Virkamiesvalmistelu ja poliittinen ohjaus
- Virkamiesten rooli: Aluevaltuuston päätöksenteossa operatiivinen valmistelu on keskeisessä roolissa. Tämä voi kuitenkin johtaa siihen, että poliittiset päättäjät kokevat, ettei heillä ole todellisia vaihtoehtoja.
- Poliittisen ohjauksen vahvistaminen: Aluevaltuutettujen on otettava aktiivisempi rooli päätösten valmistelussa. Heidän tulee kyetä haastamaan virkamiesten esityksiä ja varmistamaan, että päätökset perustuvat kokonaisuuden tarpeisiin, eivät pelkästään tehokkuuslaskelmiin.
Esimerkki:
- Jos virkamiehet esittävät keskittämistä Hämeenlinnaan ilman riittäviä perusteluja Forssan ja Riihimäen asukkaiden tarpeista, valtuutettujen tulee vaatia vaihtoehtoisia suunnitelmia ja tarkempia vaikutusarvioita.
4. Päätöksenteon moraalinen vastuu
- Kansalaisten luottamus: Aluevaltuutetut ovat vastuussa siitä, että heidän päätöksensä edistävät koko hyvinvointialueen luottamusta järjestelmään. Tämä tarkoittaa tasapainoisten ja perusteltujen päätösten tekemistä, jotka eivät suosi yksittäisiä alueita perusteettomasti.
- Pitkän aikavälin ajattelu: Lyhyen aikavälin säästöjä tai tehokkuushyötyjä tärkeämpää on varmistaa, että päätökset kestävät aikaa ja parantavat alueen asukkaiden hyvinvointia.
Johtopäätös: Aluevaltuutetun vastuu kokonaisuudesta
Aluevaltuuston jäsenet kantavat valtavan vastuun koko hyvinvointialueen kehityksestä. Vaikka paikalliset intressit ovat tärkeitä, päätösten on perustuttava tasapuolisuuteen ja koko alueen hyvinvoinnin edistämiseen. Tämä vaatii rohkeutta tehdä vaikeita päätöksiä, kykyä kuulla eri näkökulmia ja valmiutta haastaa myös virkamiesvalmistelua. Kanta-Hämeen aluevaltuustossa, kuten muuallakin, on vielä opittavaa siitä, miten oman kunnan intressit voi jättää naulakkoon ja asettaa yhteinen etu etusijalle.
Päätelmä siitä, että aluevaltuutetut eivät välttämättä ottaisi huomioon Kanta-Hämeen aluetta kokonaisuutena (Johanna Häggman kirjoitteli aiemmin Kanta-Hämeen kolminapaisuudesta: Hämeenlinna, Riihimäki ja Forssa) perustuu aiempiinn facebook kirjoituksiini.
